Ojitusyhteisöt

Ojitusyhtiön perustamisasiakirjat, säännöt ja aiemmat toimituspöytäkirjat arkistoituvat viranomaiselle. Perinteisesti arkistoinnista on vastannut ELY-keskus; hallintouudistuksen myötä vastuu siirtyy elinvoimakeskukselle.

• Yksilöi pyynnössä yllä olevat tunnisteet, hankkeen nimi ja kunta
• Pyydä erikseen: perustamisasiakirja, voimassa oleva ojitussuunnitelma, voimassa olevat säännöt, viimeisin toimituspöytäkirja
• Mainitse oma asemasi (osakas / maanomistaja / yhtiön edustaja)

Ojitusyhtiö on vesilain tarkoittama vesioikeudellinen yhteisö. Yhteisön päätösvaltaa käyttää yhteisön kokous, ja päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Se, kuka saa kutsua kokouksen koolle, riippuu ensisijaisesti yhtiön omista säännöistä – tarkista ne ensin (ks. kohta 1, tunnistetiedoilla saat säännöt elinvoimakeskuksesta).

• Normaalisti kokouksen kutsuu koolle yhteisön päätoimitsija, tai hänen ollessaan estynyt joku muu toimitsijoista.
• Jos säännöissä on määrätty varsinaisen kokouksen ajankohta (esim. "kokous pidetään vuosittain huhtikuussa) eikä sitä ole kutsuttu koolle: jokaisella jäsenellä on oikeus vaatia kokouksen pitämistä – tämä riittää yksin.
• Jos säännöt eivät määrää säännöllisistä kokouksista, tai kyse on ylimääräisestä kokouksesta: kokous on pidettävä, jos jäsenet, jotka edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa (10 %) yhteisön koko äänimäärästä, vaativat sitä kirjallisesti ja ilmoittavat käsiteltävän asian.
• Jos yhtiön toiminta on kokonaan lakannut (uinuva, ei ketään hoitamassa asioita), myös jäsen, LVV, vesitaloustehtäviä hoitava elinvoimakeskus tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kutsua kokouksen koolle päättämään hallituksen tai toimitsijan asettamisesta.
• Kutsutapa: yhteisön säännöissä määrätyllä tavalla, tai – jos säännöt eivät määrää – kokouskutsu julkaistaan paikallisessa lehdessä vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta.
• Selvitä osakasluettelo (yhtiön arkisto / säännöt tai Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri). Kutsussa mainitaan kokouksen päivämäärä, paikka ja käsiteltävät asiat.
• Valitse kokouksessa puheenjohtaja ja sihteeri, kirjaa pöytäkirja

Ojitusasia, joka ei vaadi Lupa- ja valvontaviraston (LVV) vesilupaa, on käsiteltävä ojitustoimituksessa, jos jokin näistä täyttyy:

• ojitus poistaisi tai pienentäisi tulva-aluetta, tai muuttaisi vesien virtaamissuuntaa huomattavasti
• oja on tehtävä maantien, radan, kaapelin, kaasu-, vesi- tai lämpöputken taikka viemärin alitse, eikä sen omistaja/haltija ole antanut suostumustaan
• yhteisestä ojituksesta ei voida sopia ja hyödynsaajia on vähintään kolme
• kyse on aiemmin ojitustoimituksessa päätetyn suunnitelman muuttamisesta, ojitusyhteisön perustamisesta tai purkamisesta, tai jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia yhteisössä koskevasta asiasta

Jos mikään näistä ei täyty, asia voi kuulua kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan sen sijaan.

ojat.fi:n varsinainen mitoituspalvelu käynnistyy valuma-alueen määrityksestä: klikkaat kartalta purkupisteen (esim. rummun tai uoman kohdan), ja palvelu laskee valuma-alueen sekä mitoitusvirtaaman. Sen pohjalta voit sitten mitoittaa rummun tai sillan aukon (Manning-laskuri), tarkistaa uoman koon koko matkalta (tulvamitoitus) tai suunnitella 2-tasouoman tulvatasanteineen. Kaikki nämä löytyvät samalta sivulta laskennan jälkeen.

Katso, millainen alue oli ennen ojitusta: oliko siinä jo peltoa, asutusta tai teitä. Linkit avaavat ulkopuoliset palvelut tämän kohteen kohdalle.

Ilmakuvien kattavuus on aukkoinen. Paikkatietoikkunassa valitse vuosi karttatasojen valikosta. Vanhojen karttojen vuosi on julkaisuvuosi, ei välttämättä maaston tilanne.

Vesilain (VL 5:19.2) mukaan ojituksen kustannukset jaetaan osakastilojen kesken suhteessa niiden saamaan hyötyyn. Virallinen hyötyjen jyvitys (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2015, luku 9) ottaa huomioon maankäytön, maanlaadun ja korkeusvyöhykkeet kuviotasolla – sitä ei voi automatisoida tarkasti. Tämä työkalu laskee vain karkean arvion: kiinteistön osuuden hyötyalueesta painotettuna kaksiluokkaisesti pelto/muu-maankäytöllä.

Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2015 (Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu, kohta 9.2.1) mukaan peltoa kuivattavan uoman vieressä tarvittava kuivatussyvyys on tyypillisesti 1,40 m (salaojitettu pelto) tai 0,90 m (metsä), ja uomasta etäälle ulottuvalla pellolla lisätään salaojituksen vaatima kaltevuuslisä (20 cm/100 m, tasaisella maalla 15 cm/100 m). Tämä työkalu vertaa 2 m korkeusmallia tähän vaatimukseen koko hyötyalueella.